Kun on luopumassa vanhasta,
jotta uudelle tulisi tilaa, 
vaikeinta voikin olla  
tietämisen ja varmuuden hylkääminen.

Tuttu on hallittavissa ja näkyvillä,
uutta ei ole vielä olemassakaan.

Eikä sitä,  
mikä on vielä muotoutumassa  
tai ehkä vasta odottamassa  
omaa aikaansa, 
voi mitenkään etukäteen tuntea  
tai mielen keinoin määrittää.

Uusi ei olisi uusi, 
jos sille löytyisi sanat ja muoto 
jo ennen kuin se on täällä, 
valmiina ja vahvana.  

Silloin kun uudelle  
vasta tehdään sijaa, 
kun sille luodaan tilaisuus saapua,  
on päästettävä irti myös  
kaikesta varmuudesta ja turvallisuudesta, 
minkä vanha tuttuudessaan tarjosi. 

Kun uutta vielä odotetaan,  
on ainoa mahdollinen vastaus  
sen olemassaolosta ja olemuksesta:  
en tiedä.